Anna-mummo on ottanut postauksessaan tärkän ilmiön esiin. Juhliminen ilman syämen kutsumusta - se on saatanallista. Julia-mummon Erasmusajat ovat nyt jatkuneet kahdeksatta viikkoa, ja tahdonvastainen juhliminen on tullut tutuksi.
Kun kodissa ei ole mukavaa sänkyä, lihapullia, televisiota saati toimivaa internettiä, valkoisten seinien tuijottelu ei huvita ja punaviinin juominen ei tunnu kotoisalta vaan pikemminkin surulliselta yksin - on lähdettävä viettämään Erasmustimeä.
Menet sinne kauppaan, ostat sen 2 euron litran sangriamehutölkin neljännen kerran saman viikon aikana. Suunnistat juhliin sillä perusteella, mistä kuuluu jäätävin We No Speak Americano -renkutus (ja piru vie, silti kaikki puhuu täällä sitä americanoa).
Annat ne poskipusut niille samoille ihmisille, joiden kanssa olit juuri lounaalla ja avaat sen sangrian. Koska paikalla on aina muutama sosiaaliavustuksella elävä italialainen (joilla kuitenkin on aina kalleimmat vaatteet ja AUTO erasmusvaihdossa), sangria on pian tyhjä - mutta ei hätää, humaltua voi myös 60 sentin Kriekin avulla (kuin joisi jälkiruokaa).
Kun ilta alkaa olla lopuillaan, kaikki samat biisit on laulettu sing along songina yhdessä ja kippistelty À TA SANTE!!! À VOTRE SANTE!! alkaa soida yksi karseimmista lauluista, nimittäin Black Eyed Peasin:
Joka kerta herää kysymys, miksei tää biisi soi illan alussa, vaan AINA lopussa? Siksikö että nukkumaan meneminen humalassa on merkki siitä, että tonight is gonna be a good good night? Ja miksi MAZEL TOV? Niin monta kysymystä.
Mikäli kotiin ei mennä, otetaan suunta paikallisiin CERCLEIHIN, (vähän sama meininki kuin suomen osakunnissa - mutta huomattavasti villimpi), joissa kaljaa saa 50 sentillä. Joka kerta kun tuoppi on juotu, se kuuluu viskata olan yli lattialle. Tästä syystä cercleihin ei oteta juhlavaatteita vaan wellington bootsit, paskasimmat verkkarit ja rupusin huppari, mitä erasmusparan rinkasta löytyy. Cercleissä nähtyä: oksennuksessa tanssiminen, oksentaminen seinään, tupakan tumppaaminen toisen takkiin, silmitöntä kähmintää, poliiseja jne. Ja näitä cerclejä on täällä Louvain-la-Neuvessa kaikkialla. Mikäli joku sattuu "haastamaan sinut" ja huutamaan "TROIS DEUX UNE ZEEEE-EERO!" oluttuoppi (joka tosin on vain 0.33l) pitää juoda yhdellä huikalla niin, että mukin yläosa puristetaan nokkamukiksi, jolloin kaikki on pakko juoda - ja jällleen heittää tuoppi olan yli. Toinen vaihtoehto, mikäli olutta juodaan pulloista, on kopauttaa toisen pullon suuosaa omalla pullolla, jolloin toisen olut kuohuu yli, jollei hän juo sitä.
Cerclejen ominaishaju - paskan löyhkä. Näiden mestojen vessoissa ei harrasteta yhdenillan juttuja - paitsi jos ollaan niin humalassa että yhdenillanjutun harrastaminen ei onnistu.
Ja vielä sananen cerclejen SISÄPIIRIIN pääsemisestä. Tähän minulla ei ole minkäänlaista halua ryhtyä, mutta muutama erasmusparka on ottanut sen elämäntehtäväkseen. Kun johonkin cercleen (ainejärjestön ja osakunnan sekoitus) pääsee sisään, saa typerän hatun, jossa on paljon pinssejä (huomattavasti nörtimmän näköinen vaihtoehto kuin haalarit, je pense). Muuta iloa siitä ei varmaankaan ole? Mutta mitä on tehtävä, jotta pääsisi? Läpäistävä koe.
Kokeet kestävät ensimmäiset opiskelukuukaudet. Tiivistettynä: vanhat cercleläiset nöyryyttävät uusia tulokkailla kaikilla semi-laillisilla keinoilla, mitä keksivät aina kun mahdollista. Kadulla nähtyä: ihmisiä syömässä koiranruokaa, raakoja kananmunia, ruokaöljyä, ELÄVÄ KALA. (Tästä syystä täällä on aina aamuisin oksennusta kaduilla.) Viime viikolla täällä erasmuslaistyttönen joi liikaa, kaatui ja sai aivotärähdyksen, muuttui hulluksi, vietiin sairaalaan, sai tikkejä ja joutui maksamaan hoitokuluja 300 euroa (vakuutus ei korvaa kun humalatila on tarpeeksi kova). Viereisessä kaupungissä eräissä kastajaisissa (Baptisme - kokeen nimi), tyttö ja poika käärittiin maton sisään ja laitetiin vierimään mäkeä alas. Tyyppien päät kolahti kiveen, molempien niskat murtui ja ne löydettiin kuolleina matosta.
Nojoo. Tässä nyt vähän inhorealismia siitä, milloin juhliminen ei ole enää kivaa. Ja syy siihen, miksi MEIKÄMANDOLIINO on etsinyt itselleen juhlimisseuraa myös ERASMUSTIMEN ulkopuolelta.
Nyt Julia-mummo on päivittelynsä päivitellyt.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juliaihminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juliaihminen. Näytä kaikki tekstit
maanantai 18. lokakuuta 2010
keskiviikko 29. syyskuuta 2010
Horisevat mummot
Mummouden yksi hienoista iloista on mielivaltainen hoirseminen tuiki tuntemattomille ihmisille. Ja tätä eivät tee pelkästään mummot, vaan myös papat. Tapahtui taannoin belgialaisessa opiskelijaruokalassa (kyllä, mummot ja papat ovat vallanneet Louvain-la-Neuven opiskelijaruokalat):
Istuin tyytyväisenä perunamuusin äärellä, kun noin 90-vuotias setä kääntyi puoleeni ja alkoi kaivella housujaan. Vähän pelotti, mutta vanha nahkakukkarohan sieltä tuli ja kukkaron sisältä hämmentävä vanha paperi. Siinä oli sedän kuva ja todiste siitä, että hän on taistellut toisessa maailmansodassa Belgian merivoimissa. Kiitos tästä tiedosta, hyvä setä. Tämän jälkeen setä yritti horista vielä (ranskaksi, bien sûr) jotain sotamuistoistaan, mutta mongerrus + belgian ranska takasivat sen, etten ymmärtänyt sanaakaan sedän sepustuksista. Hymyä sedällä kyllä riitti ja hän kikatteli kuin pieni tyttö koko keskustelun ajan.
Saattaa olla, että pian tämä mummo alkaa myös horista satunnaisille ihmisille kahviloissa ja junissa, suomeksi, luonnollisesti.
Istuin tyytyväisenä perunamuusin äärellä, kun noin 90-vuotias setä kääntyi puoleeni ja alkoi kaivella housujaan. Vähän pelotti, mutta vanha nahkakukkarohan sieltä tuli ja kukkaron sisältä hämmentävä vanha paperi. Siinä oli sedän kuva ja todiste siitä, että hän on taistellut toisessa maailmansodassa Belgian merivoimissa. Kiitos tästä tiedosta, hyvä setä. Tämän jälkeen setä yritti horista vielä (ranskaksi, bien sûr) jotain sotamuistoistaan, mutta mongerrus + belgian ranska takasivat sen, etten ymmärtänyt sanaakaan sedän sepustuksista. Hymyä sedällä kyllä riitti ja hän kikatteli kuin pieni tyttö koko keskustelun ajan.
Saattaa olla, että pian tämä mummo alkaa myös horista satunnaisille ihmisille kahviloissa ja junissa, suomeksi, luonnollisesti.
perjantai 13. elokuuta 2010
torstai 12. elokuuta 2010
Flown kyttäyslista
Mummot ovat lähdössä Flow-festivaalille paheksumaan. No tietenkin hipstereitä, mutta mitä kaikkea heissä? Mummot kyllä pitävät mummolaseista - totta kai! Mutta kaikki hipsterilasit eivät ole ok, esimerkiksi nämä.
Sen sijaan mummot rakastavat hipsterikampauksia, sillä niille voi nauraa aidosti.
Mummo ei ymmärrä ironiaa, joten viikset on viikset ja hiukset on hiukset, ilman mitään määritteitä.
Pyrimme myös bongaamaan 10 eri hipsteri-ilmiötä. Erityisesti minua kiinnostaa tavata hipsterihoro (ja tämä voi todellakin olla myös miespuolinen), joka oikeasti haluaisi lorttoilla samanlaisissa vaatteissa kuin BB-kaksokko Henna ja Antti. Uskon, että näen myös ns HIPSTERIVAKOJA runsaasti. Kun housut ovat jumalattoman kireällä ja t-paita yltää minne yltää, vakoilua on varmasti luvassa.
Hipsterien välinen rakkaus on ristiriitaisella tavalla kiahtovaa. Kaksi SÖPÖSÖPÖLÄIShipsteriä pussailemassa? Hyi vittu! on ensimmäinen ajatus, joka mielikuvasta herää. Mutta sitten mummo muistaa, että hispteritkin ovat vain ihmisiä, ja ihmisillä on oikeus NUOLLA MISSÄ HUVITTAA. "Hipster love is usually so hot it burns you twice.." joten tauteja on varmasti myös tarjolla flowssa, poimikoon koriin ken halajaa.
Hipsteripyörät. Niitä tullaan näkemään taatusti. Luultavasti festifaalialueella saakka, sillä rakasta fiksipyörää tuskin uskaltaa jättää chavien armoille pyöräparkkiin. Olen itsekin saanut osakseni fiksipyörien ilot, sillä fiksipyöräystäväni ovat raijanneet vierailuillaan pyöränsä eteiseeni asti, sillä sisäpiha on liian riskialtis ja rahvas paikka niiden säilytykseen.
Hipsteripoliiseja, hipsteri-ilmiöistä pahimpia, mummojen ei tarvitse erikseen bongailla, sillä ne löydämme omasta syämestämme.
Sen sijaan mummot rakastavat hipsterikampauksia, sillä niille voi nauraa aidosti.
Mummo ei ymmärrä ironiaa, joten viikset on viikset ja hiukset on hiukset, ilman mitään määritteitä.
Pyrimme myös bongaamaan 10 eri hipsteri-ilmiötä. Erityisesti minua kiinnostaa tavata hipsterihoro (ja tämä voi todellakin olla myös miespuolinen), joka oikeasti haluaisi lorttoilla samanlaisissa vaatteissa kuin BB-kaksokko Henna ja Antti. Uskon, että näen myös ns HIPSTERIVAKOJA runsaasti. Kun housut ovat jumalattoman kireällä ja t-paita yltää minne yltää, vakoilua on varmasti luvassa.
Hipsterien välinen rakkaus on ristiriitaisella tavalla kiahtovaa. Kaksi SÖPÖSÖPÖLÄIShipsteriä pussailemassa? Hyi vittu! on ensimmäinen ajatus, joka mielikuvasta herää. Mutta sitten mummo muistaa, että hispteritkin ovat vain ihmisiä, ja ihmisillä on oikeus NUOLLA MISSÄ HUVITTAA. "Hipster love is usually so hot it burns you twice.." joten tauteja on varmasti myös tarjolla flowssa, poimikoon koriin ken halajaa.
Hipsteripyörät. Niitä tullaan näkemään taatusti. Luultavasti festifaalialueella saakka, sillä rakasta fiksipyörää tuskin uskaltaa jättää chavien armoille pyöräparkkiin. Olen itsekin saanut osakseni fiksipyörien ilot, sillä fiksipyöräystäväni ovat raijanneet vierailuillaan pyöränsä eteiseeni asti, sillä sisäpiha on liian riskialtis ja rahvas paikka niiden säilytykseen.
Hipsteripoliiseja, hipsteri-ilmiöistä pahimpia, mummojen ei tarvitse erikseen bongailla, sillä ne löydämme omasta syämestämme.
maanantai 5. heinäkuuta 2010
Kiitti Tommy!
"Jos kuolema (vittu) on yhtä vittumaista kuin tämä elämä, niin meikäläistä alkaa vituttaa niin pahasti, ettei suostukaan arkkuun, vaan panelee jonnekin vittuun kittaamaan vitusti kaljaa."
Kaivaten Tommyä.
Kaivaten Tommyä.
perjantai 11. kesäkuuta 2010
Etkä omista!
Nyt kielenhuoltaja-mummon on sanottava sananen eräästä verbistä, jota nykyään niin usein kaltoinkohdellaan.
Pardon moi, mutta OMISTA ei ole sama kuin MINULLA ON. Joten hyvä nykyajanturmeltunutnuoriso, älä yritä omistaa kaikkea. Riittää, kun välillä vain katsoo ja kätkee syämeen, kuten Neitsyt Maria ja Nuuskamuikkunen tekivät.
Mummo on puhunut.
Toistakaa perässä: "Nuuskamuikkusella ON kiva body."
"Mä omistan kolme siskoa ja yhden veljen."
"Omistan hauskan harrastuksen."
"Eilen huomasin, että omistan hassun tavan, nimittäin.."
Pardon moi, mutta OMISTA ei ole sama kuin MINULLA ON. Joten hyvä nykyajanturmeltunutnuoriso, älä yritä omistaa kaikkea. Riittää, kun välillä vain katsoo ja kätkee syämeen, kuten Neitsyt Maria ja Nuuskamuikkunen tekivät.
Mummo on puhunut.
Toistakaa perässä: "Nuuskamuikkusella ON kiva body."
torstai 10. kesäkuuta 2010
Seiskanalyysi
Tästä torstaista lähtien pyrimme kertomaan viikon uutiskatsauksen nopeasti teille, hyvät lukijat. Katsaus koskee tietenkin the all time mummo magazinea, Seiskaa.
Viikon 23 numero kertoi järkyttävän uutisen. Ilkka Kanerva on lähetellyt Facebook-viestejä! Uutiskynnys on ylitetty, kun Suomesta on löydetty 62-vuotias, alkavan kaljuuntumisen merkkejä osoittava mies, joka kykenee käyttämään sosiaalista meediaa. Viestejä oli kuulemma lähetelty KYMMENITTÄIN.
Viesteissään Ike paljastaa olevansa Turun paras matkaopas. Tsot, tsot. Taas politiikko valehtelee. Turun paras matkaopas ei todellakaan ole herra Metsäheinä, vaan ehdottomasti Julia-mummo. Ehdotankin, että mikäli ketään rakkaista lukijoista kiinnostaa, turvaudutte minuun silloin, kun kaipaatte tietoa Turun meno- tai tulomestoista. Toivoisin myös, että Severi korjaisi seuraavassa numerossa tämän väärinkäsityksen.
Viikon 23 numero kertoi järkyttävän uutisen. Ilkka Kanerva on lähetellyt Facebook-viestejä! Uutiskynnys on ylitetty, kun Suomesta on löydetty 62-vuotias, alkavan kaljuuntumisen merkkejä osoittava mies, joka kykenee käyttämään sosiaalista meediaa. Viestejä oli kuulemma lähetelty KYMMENITTÄIN.
Viesteissään Ike paljastaa olevansa Turun paras matkaopas. Tsot, tsot. Taas politiikko valehtelee. Turun paras matkaopas ei todellakaan ole herra Metsäheinä, vaan ehdottomasti Julia-mummo. Ehdotankin, että mikäli ketään rakkaista lukijoista kiinnostaa, turvaudutte minuun silloin, kun kaipaatte tietoa Turun meno- tai tulomestoista. Toivoisin myös, että Severi korjaisi seuraavassa numerossa tämän väärinkäsityksen.
perjantai 4. kesäkuuta 2010
Keskari
Nykymummon eräs tärkeimmistä työvälineistä on keskari. Minä näytä keskisormea keskimäärin kerran päivässä - riippuen, olenko pyörällä vai kävellen liikkeellä. Se, kenelle keskaria näytän, ei katso ikää tai sukupuolta. Riittää, kun joku autoilija törttöilee.
Esim. eilen talutin pyörääni Töölössä (mummojen luvattu maa) suojatien yli. Amisauto tuli siihen jumpuuttamaan paskamusaansa ja laittoi töötin pohjaan. Pakko oli sitten pysähtyä ja kääntyä, nostaa keskari hitaasti ylös ja vasta sitten jatkaa matkaa (tästä on muodostunut bravuuri mulle). Helsinkiläisautoilijat kun sattuvat olemaan pahempia kuin TULIMEREN LÄPI KÄVELEMINEN HELVETISSÄ.
Joskus tietenkin keskarin näyttäminen on vahingollista - niin henkisesti kuin fyysisesti. Muutaman kömmähdyksen jälkeen olen päättänyt, etten näytä keskaria enää esim työpaikan parkkipaikalla. Ja jos jonain päivänä mut löydetään tienpenkasta mukiloituna, voitte ajatella, että
Esim. eilen talutin pyörääni Töölössä (mummojen luvattu maa) suojatien yli. Amisauto tuli siihen jumpuuttamaan paskamusaansa ja laittoi töötin pohjaan. Pakko oli sitten pysähtyä ja kääntyä, nostaa keskari hitaasti ylös ja vasta sitten jatkaa matkaa (tästä on muodostunut bravuuri mulle). Helsinkiläisautoilijat kun sattuvat olemaan pahempia kuin TULIMEREN LÄPI KÄVELEMINEN HELVETISSÄ.
Joskus tietenkin keskarin näyttäminen on vahingollista - niin henkisesti kuin fyysisesti. Muutaman kömmähdyksen jälkeen olen päättänyt, etten näytä keskaria enää esim työpaikan parkkipaikalla. Ja jos jonain päivänä mut löydetään tienpenkasta mukiloituna, voitte ajatella, että
sillä muijalla riitti sisua loppuun saakka.
keskiviikko 2. kesäkuuta 2010
tiistai 1. kesäkuuta 2010
Ismo minkä teit!
Nyt on pahat paikat. Missasin eilisen Salkkarijakson! Ei nyt, juuri kun sarja jää kesätauolle. Luin äsken Iltalehdestä, että Ismo saattoi kuolla siinä! Mä oon niin monta vuotta odottanut Ismon kuolemaa. Esim silloin, kun ismo pelasi kaikki rahansa ja asuntonsa ja alentui lopulta varastamaan torimyyjältä porkkanoita (laittoi niin kourittain taskuunsa) ja päätyi murheellisena keikkumaan sillan kaiteelle, mä vaan jännitin kotisohvalla ismon puolesta: Hyppää hyvä mies, hyppää! Mutta ei, sillä kerralla Ismo ei hypännyt.
En muuten ole tämän toiveeni kanssa yksin, sillä tuossa vikassa jaksossa joku nimenomaan yritti ajaa Ismon päältä moottorikelkalla, jonka jälkeen Ismo "jäi elottomana jäälle makaamaan".
On kohtalon ironiaa, jos Ismo nyt vihdoin saadaan pois päiviltä ja mä en ole sitä näkemässä.
Joku varasti Ismon vaatteet sillä aikaa, kun Ismo kävi taloyhtiössä saunomassa.
Toden totta. Salkkarit on mulle vaan aika tärkeä juttu. (niin kuin monelle muullekin mummoutuneelle)
Vanha klassikko: ismo ja seppo!
En muuten ole tämän toiveeni kanssa yksin, sillä tuossa vikassa jaksossa joku nimenomaan yritti ajaa Ismon päältä moottorikelkalla, jonka jälkeen Ismo "jäi elottomana jäälle makaamaan".
On kohtalon ironiaa, jos Ismo nyt vihdoin saadaan pois päiviltä ja mä en ole sitä näkemässä.
Joku varasti Ismon vaatteet sillä aikaa, kun Ismo kävi taloyhtiössä saunomassa.
Toden totta. Salkkarit on mulle vaan aika tärkeä juttu. (niin kuin monelle muullekin mummoutuneelle)
Vanha klassikko: ismo ja seppo!
torstai 27. toukokuuta 2010
Synninpäästö
Eilen tein jotain epämummomaista, ja koston salamat jylläsivät saman tien ylläni. Lähdin korskeuden tielle ja laitoin korkokengät sekä rimpsuhameen, kun kävin Taikin Näytös10:ssä. Vettä satoi, oli kylmä ja ratikassakin oli kaksi haisevaa juoppoa, jotka yrittivät kouria, kun kerran minarissa olin (minihame on selvä kutsu juopolle: "Tartu tiukasti hanuriin ja näppäile mua.")
En edes usko, että pyrkimystäni näyttää muodikkaalta muotinäytöksessä arvostettiin, koska näin mummona on pakko sanoa, että osa niistä taikkilaisista näytti juopommalta kuin minä pahimmissa krapulan koureissa. Ja uskon että ne tekivät sen ihan tahallaan ilman daruden häivääkään.
Onneksi näytös oli sentään hieno!
En edes usko, että pyrkimystäni näyttää muodikkaalta muotinäytöksessä arvostettiin, koska näin mummona on pakko sanoa, että osa niistä taikkilaisista näytti juopommalta kuin minä pahimmissa krapulan koureissa. Ja uskon että ne tekivät sen ihan tahallaan ilman daruden häivääkään.
Onneksi näytös oli sentään hieno!
keskiviikko 26. toukokuuta 2010
Älä välitä
Mummoutta pohtiessani olen ymmärtänyt, että yksi, mikä mummoilla on ylitse muiden, on kuolemanläheisyys. Elämä on jo niin pitkällä, että sillä, mitä tekee, ei ole enää niin väliä. Mummoilla on mahdollisuus olla välittämättä. Asioita ei välttämättä voi enää kauheasti parantaa tai muokata, ei voi tulla suosituksi tai edetä urallaan. Ja tämä antaa suunnattoman vapauden, voi tehdä mitä lystää!
Mummot ei aina välitä, miltä näytetään (esim lilapermanenttihiusmummot) tai miten puhutaan (annan oivallus höperöydestä yhdestettynä viisauteen). Tämä on uskomaton voimavara mukavuudentavoittelussa, ja vasta mummot keksii sen.
Mummot ei aina välitä, miltä näytetään (esim lilapermanenttihiusmummot) tai miten puhutaan (annan oivallus höperöydestä yhdestettynä viisauteen). Tämä on uskomaton voimavara mukavuudentavoittelussa, ja vasta mummot keksii sen.
maanantai 24. toukokuuta 2010
Mummo on aina muotia
Mitä on mummoilu? Mielestäni mummoilu on mukavuuden tavoittelua, satunnaista muodin kelkasta putoamista ja tietynlaista raihnaisuutta. Toki mummoja on monia. On Eira-mummo, joka käy välillä Ekbergiltä hakemassa bebé-leivoksen ja puhuu helsingin ja ruotsin sekoitusta ("mä tykkään et.. mä bruukkaan käydä promenaadilla.."). On tanta som trängs -mummo, joka tönii kaupan jonossa nuorempiaan ja istahtaa ratikassa viattoman ihmisen syliin, jos häne ei erehdyksessä ymmärrä antaa paikkaansa. On homing-mummo, jonka pullat, leivokset ja muussit maistuvat toki hyviltä, mutta niissä on vivahde 80-lukua. Homing-mummo ei myöskään ajele viiksiään ylähuulelta.
Mummous on elämänasenne. Se on jotain hyvää ja kaunista, joka tekee arkipäivästä kauniin.
Mummous on elämänasenne. Se on jotain hyvää ja kaunista, joka tekee arkipäivästä kauniin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)